Kuulumisia

MOIKKA!

On taas vierähtänyt hetki aikaa, viime postauksesta..

Tänään on ollut, muuten todella ihana ja hyvä päivä.. Lukuunottamatta astmakokeita aamulla, sekä pirullista kipua polvitaipeessa.

Olen ollut äidin koululla auttamassa, sekä ottamassa valokuvia, kun siellä oli Lähihoitajien päivä tai jokin tälläinen.

Nyt ollaan ystävän luona kahvilla, äidin kanssa :)

Hieman ehkä hymyilyttää..

Ja puol 6 sitten kokoukseen, sielläkin vierähtää helposti se 1-2tuntia, mutta ei se mitään..
Päästään vähän jutskailee tulevasta talvi-leiristä..

Polvitaive on todella todella kipeä ja kosketusarka sekä hieman punoittava/ jossain valossa näyttää hieman violetilta.

Nilkkasärkyä ei ole ollut pariin päivään

3yönä olen heräillyt jatkuvaan selkäsärkyyn, tai sit en vaa saa nukuttuu..
Se kieltämättä ottaa voimien päälle..
Yritän olla se oma pirteä itseni, mut tuntuu että se olis välillä hankalaa...
Välillä tekis vaan mieli luovuttaa ja antaa olla.
Suoraan sanottuna.. Mä en jaksa enää, en jaksa tapella tän kanssa.
Mutta silti jossain syvällä, joku käskee jatkamaa ja olla luovuttamatta.

Mulle on ehdotettu myös nupoa, että menisin juttelemaan. Mutta mä en halua sinne enään takasin. Mä myönnän et mun on helpompi puhua jollekkin tutulle.
Mut ei sekää oo kivaa aina itkeä jollekki  kaverille ja viedä niiltä aikaa ja olla taakkana.

En oikeen tiedä,et kenelle puhuisin...


Voimat alkaa ehtyy, mut sen nyt tietää jo varmaan kaikki...


Selkäsärky viimisinä 3yönä ollut, asteikolla 1-10 siinä 9 maissa..
Turkuun Tyksiin, täytyy soittaa koska tuntuu että ei lääkkeistä olis apua..


We need cure, solve the neurofibromatosis puzzle....

Kiitos että jaksoitte lukea. :')